Juhannusmenu surf and turf -hengessä

Millaisia juhannussuunnitelmia teillä on? Me suuntaamme vanhempieni mökille, jossa olisi tarkoitus ottaa rennosti pari päivää. Yhden kuvauskeikan kyllä hoidan viikonlopun aikana, sillä vanhempieni uusi rantasauna on aivan täydellinen kuvauslokaatio yhdelle projektille. Mutta muuten aion ottaa äärimmäisen rennosti koko juhannuksen.

Väsymys painaa edelleen päälle, joten en ole osallistunut meidän juhannusmenun suunnitteluun lainkaan. Tuntuukin oikeastaan ihan hyvältä jättää kaikki äidin huoleksi ja päästä valmiiseen pöytään tiskivuoroa vastaan. Kyllä sitä äitiä osaa arvostaa aina vain enemmän <3

Mikäli teillä on kuitenkin juhannuksen suunnitelmat ja ennen kaikkea menut vielä auki, kokosin tähän postaukseen muutaman hyvän reseptin surf and turf -henkeen keskikesän juhlapöytää ajatellen.

RUUSUNMARJAINEN MOCKTAIL IMG_2043

Ruusunmarjainen mocktail

  • Ruusunmarjasosetta tai pilttiä
  • Ginger ale -limua
  • Tuoretta limen mehua
  • Koristeluun jäitä ja limesiivu

Lusikoi lasin pohjalle 6 lusikallista (teelusikka) ruusumarjasosetta. Täytä lasi jäillä ja kaada päälle n. 1,5 dl ginger alea. Purista sekaan limemehua maun mukaan. Sekoita ja nauti!

Yhdestä pienestä pilttipurkillisesta tulee kaksi mocktailia. Jos tästä haluaa holillisen version, voi ginger alen korvata esimerkiksi puolikuvalla kuohuviinillä tai lorauttaa joukkoon esimerkiksi vaaleaa rommia.

JATTIKATKARAPUVARTAAT IMG_6719

Grillatut jättikatkarapuvartaat (4 varrasta)

  • 20 raakaa jättikatkaravunpyrstöä
  • 2 valkosipulinkynttä
  • 1,5 rkl tomaattipyrettä
  • 1/2 chili siemenineen
  • 1 rkl oliiviöljyä
  • 1/2 rkl valkoviinietikkaa
  • 1 rkl fariinisokeria
  • 1/2 rkl sitruunan mehua
  • suolaa, pippuria
  • lisäksi 4 varrastikkua ja 16 minitomaattia

Sulata ravunpyrstöt ja kuori ne.
Valmista marinadi yhdistämällä ainekset kulhossa. Raasta valkosipuli ja hienonna chili pieneksi. Maista ja mausta suolalla ja pippurilla. Lisää ravut marinadiin ja anna marinoitua 1-2 tuntia.

Kun ravut ovat marinoituneet, varrasta ne minitomaattien kanssa (muista uittaa puiset vartaat vedessä ensin!). Yhteen vartaaseen tulee viisi ravunpyrstöä ja neljä tomaattia. Tomaatteihin kannattaa pistellä pieniä reikiä, jotta ne eivät räjähdä grillauksen aikana. Grillaa vartaita miedolla lämmöllä muutama minuutti kummaltakin puolelta.

savuinen paprikaburgeri pinossa 4

Savuinen paprikaburgeri neljälle

  • 700 g 17 % naudan jauhelihaa
  • 2 punaista paprikaa
  • 4 siivua pekonia
  • 1 punasipuli pikkelöitynä (3 dl vettä, 2 dl sokeria, 1 dl valkoviinietikkaa)
  • Santa Marian American BBQ-kastiketta (sweet and smoky chipotle)
  • Poppamiehen nestemäistä savuaromia
  • tavallista majoneesia
  • Koskenlaskija Cheddar sulatejuustoa
  • 4 burgerisämpylää
  • suolaa, mustapippuria, cayennepippuria, oliiviöljyä
  • lisäksi tomaattia, salaattia ja ketsuppia

Aloita pikkelöimällä punasipuli. Viipaloi punasipuli renkaiksi ja kiehauta 3-2-1 -pikkelöintiliemi kattilassa. Kaada etikka-sokeriliemi punasipuleiden päälle ja anna pikkelöityä vähintään 30 minuuttia.
Mausta jauheliha suolalla ja pippurilla ja muotoile pihvit. Leikkaa paprikat neljään osaan ja voitele pinta oliiviöljyllä. Grillaa jauhelihapihvit, paprikat ja pekonit kypsiksi. Puolessa välissä paistoa valele pihvit Santa Marian BBQ-kastikkeella. Kun pihvit ovat kypsiä, laita sulatejuustoviipaleet sulamaan pihvien päälle.

Valmista majoneesi sekoittamalla tavallista majoneesia, BBQ-kastiketta, cayennepippuria ja nestemäistä savuaromia (varovasti tämän kanssa!). Maistele ja lisää kastiketta tai savuaromia, jotta makua tulee tarpeeksi. Majoneesia kannattaa valmistaa iso satsi, jotta siitä riittää myös ranskalaisten ja miksei vartaidenkin kanssa dipattavaksi.

Kokoa burgerit ja nauti!

VALKOSUKLAAPANNACOTTA IMG_6687

Valkosuklaapannacotta 4:lle

  • 4 dl kuohukermaa
  • 2 liivatelehteä
  • 80 g valkosuklaata
  • ripaus vaniljajauhe
  • 1 rkl sokeria
  • lisäksi tuoreita kirsikoita ja grillattuja persikoita

Laita liivatteet likoamaan viileään veteen ja rouhi suklaa pieneksi. Yhdistä kattilassa kerma, vaniljajauhe ja sokeri ja kuumenna kiehuvaksi. Anna kiehua hiljalleen koko ajan sekoittaen muutama minuutti. Ota kattila pois liedeltä ja lisää joukkoon puristettu liivate. Sekoita ja lisää suklaa. Sekoita, kunnes suklaa ja liivate on liuennut kermaan.

Jäähdytä pannacottaseos kylmävesihauteessa jatkuvasti sekoittaen. Jäähdytä seos kädenlämpöiseksi ja annostele laseihin kaatamalla se siivilän läpi (näin pannacottaan ei muodostu kalvoa tai kuplia). Anna hyytyä jääkaapissa noin neljä tuntia.

Kun kumoat pannacotat tarjolle, pidä laseja hetki kuumassa vedessä, niin pannacotat lähtevät siististi irti.

Grillattujen persikoiden lisäksi kaikki muutkin hedelmät sopivat loistavasti pannacotan kaveriksi! Jos kaipaat todella raikasta makuparia, suosittelen passionhedelmää limenkuorella maustettuna.

Vinkki: Jos haluat jättää valkosuklaan pois, lisää seokseen yksi liivate lisää.

 

Hyvää ja maukasta juhannusta!

 

Seuraathan blogiani jo myös Instagramissa ja Bloglovinissa?

Postikortteja Tokiosta

Hölmönä kuvittelin, että olisin vielä sunnuntaina kymmenen tunnin matkustamisen ja päivän valvomisen jälkeen jaksanut naputella tämän postauksen ulos. Noh, en jaksanut ja rehellisesti täytyy myöntää, että aikaeron ja pitkän lentomatkan rasitukset tuntuvat vieläkin. Olisi ollut ehkä viisasta pitää maanantaina vapaata, mutta sinnikkäästi heräsin töihin ja koko maanantai-illan jumitinkin sitten sohvalla Game of Thronesin parissa. Joskus on hyvä olla itselleen hieman armollinen.

PINOSSA_TOKIO P6130013
Sensoji temppeli on Tokion vanhin temppeli, ja se sijaitsi vain muutaman minuutin kävelymatkan päässä hotellistamme.

Tokio on käsittämätön paikka, jonka tajuaa vasta siellä käytyään. Kerrottavaa riittäisi pienen romaanin verran, joten en edes yritä saada puserrettua kaikkea tähän yhteen postaukseen – jätän suosiolla muutaman tarinan myöhemmäksi.

Kuuden päivän pikavisiitti (eli oikeasti neljän, koska kaksi päivää menee matkustamiseen) on Tokioon todella lyhyt. Siinä ajassa ehtii juuri ja juuri kiertää muutaman nähtävyyden, tutustua pintapuolisesti pariin kaupunginosaan ja syödä aivan liian harvassa ravintolassa.

PINOSSA_TOKIO P6150167

PINOSSA_TOKIO P6130041
Akihabaran alueelta löydät Tokion virallisen anime-kadun. Alimmassa kuvassa rakenteeton riisipallo-herkku, joka oli kuorrutettu liian makealla aprikoosihillolla. Ei jatkoon!

Meillä kävi tuuri hotellimme sijainnin kanssa, vaikka sen kummemmin emme tutkineet aluetta ennakkoon. Hotellimme, tai no, hostellimme, sijaitsi nousevalla ja trendikkäällä alueella Asakusassa Taiton alueella. Metrolla matka Tokion keskustaan kesti noin 25 minuuttia ja hotellin lähialue oli täynnä loistavia ravintoloita, joissa paikallisia näkyi enemmän kuin meitä turisteja.

PINOSSA_TOKIO P6160223

PINOSSA_TOKIO P6140096

PINOSSA_TOKIO P6160287
Se ”the suojatie” Shibuyassa, ei niin makea jälkkäri sekä hotellimme lähellä sijainnut ihana ravintola Sometaro Okonomiyaki.

Voisi sanoa, että hyvä tuuri siivitti koko matkaamme kirjaimellisesti aivan sen viimeisille minuuteille asti. Paluulentomme Suomeen lähti Naritan lentokentältä klo 11, ja olimme hyvissä ajoin katsoneet, että matkaan kuluu vähän yli 60 minuuttia ja siihen varasimme vielä reilusti ekstraa varmuuden vuoksi. Sen kuitenkin unohdimme, että olimme lähdössä kotiin sunnuntaina, ja niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, lentoasemalle vievällä junalla oli sunnuntaiaikataulu.

PINOSSA_TOKIO P6140067

PINOSSA_TOKIO P6140078
Näkymä Tokyo Towerista sekä reissun ainoa selfie. Saamani Gollan reppu osoittautui muuten aivan täydelliseksi kaupunkirepuksi!

Tämä siis tarkoitti sitä, että istuimme lopulta vaihtoasemalla lähes tunnin odottamassa junaa, jonka oli määrä saapua terminaaliin 9.54. Siis kuusi minuuttia ennen bag dropin sulkeutumista. Junamatka kesti 50 minuuttia ja sen aikana ehdin sydän hakatessa käydä läpi kaikki mahdolliset skenaariot siitä, kuinka laukkumme tai pahimmassa tapauksessa me itse myöhästyisimme koneesta.

PINOSSA_TOKIO P6130030

PINOSSA_TOKIO P6130031

PINOSSA_TOKIO P6130053
Karppijoki Sensoji-temppelin alueella ja Asakusan alue kahdeksan aikaan illalla.

Temppeleissä käyminen ja puhdistavan savun suitsuttelu oli varmasti tuottanut tulosta, sillä kuin ihmeen kaupalla onnistuimme navigoimaan itsemme ja laukkumme bag drop -tiskille seitsemässä minuutissa. Laukkumme vietiin koneeseen käsipelillä hihnan sijaan ja turvatarkastuksenkin saimme suorittaa jonottamatta henkilökunnan turvatarkastuksen kautta. Kun viimein pääsimme oikealle portille, oli boarding jo hyvässä vauhdissa. Kävelimme siis bag drop -tiskiltä suoraan koneeseen sisään economy comfort -paikoillemme, jotka myöskin onnistuimme saamaan ihan vain hyvällä tuurilla. Sykkeeni taisi palautua normaaliksi vasta tarjoilun alkaessa…

 

Seuraathan blogiani jo myös Instagramissa ja Bloglovinissa?

Huomenna herätään Tokiosta

Noin 9 tunnin kuluttua hyppään koneeseen, joka suuntaa kohti Tokiota. Lentojen ja hotellin lisäksi vain muutama asia on hoidettu, enkä koskaan ole lähtenyt näin takki auki millekään reissulle.

Pinossa 10062018 2

Pinossa 10062018 1

Tärkeimmät asiat (not) hoidin ajoissa kuntoon jo viikkoja sitten, kun ostin uuden kameran reissua varten ja hankin tämän kuvissa näkyvän Gollan repun*. Liian monta kaupunkilomaa olen kävellyt olkalaukkua raahaten, joten nyt viimein päätin aikuistua ja hankkia kunnon repun.

Sunnuntaina kävin ostamassa toisen muistikortin, tukisukat ja uudet lenkkarit. Myös yölennon asu on päätetty. MUTTA. Lista ravintoloista oli edelleen sunnuntaina tekemättä. En ollut katsonut etukäteen yhtäkään nähtävyyttä saatika sitten kirjannut ylös, millä junalla pääsemme lentokentältä hotellille.

Pinossa 10062018 4

Pinossa 10062018 3

Tokiossa on 100 000 ravintolaa, joten tuskin kuolemme nälkään, vaikka listani olisikin vähän vajavainen. Jo itse kaupungissa riittää niin paljon nähtävää, että uskon saavamme neljä päivää kulumaan ilman kolmen sivun to do -listaakin. Yhtenä päivänä meidänhän oli tarkoitus mennä käymään Kiotossa, mutta junaliput osoittautuivat niin kalliiksi, että päätimme pysyä ihan vain Tokiossa tällä kertaa.

Kevät on ollut kiireinen niin minulle kuin matkaseurallenikin, joten leppoisa kaupunkiloma ilman suorittamista tulee tarpeeseen. Yleensä olen ollut todella hyvä mahduttamaan vaikka mitä nähtävää reissuille, joten tällainen rennompi lähestyminen tuntuu todella oudolta. Uskon kuitenkin, että luvassa on mahtava reissu, jolta tullaan kotiin monta elämystä rikkaampana!

Nyt siis viimeiset tavarat kasaan ja nenä kohti lentokenttää. Läppäri jää kotiin odottamaan, mutta kuulumisia reissulta tulee varmasti Instan Storien kautta.

 

*Saatu näkyvyyttä vastaan

Seuraathan blogiani jo myös Instagramissa ja Bloglovinissa?

Sisustusporukka Hämptonissa

Instagramin kautta olen tutustunut ihaniin sisustajanaisiin ympäri Suomea. Viime tammikuussa kokoonnuimme ensimmäisen kerran yhteen ja koska juttu jäi niin pahasti kesken, otimme eilen tapaamisen uusiksi.

Puoli vuotta sitten matkalla ensimmäiseen tapaamisemme jännitimme kaikki toistemme näkemistä. Muutaman viinilasillisen jälkeen totesimme, että juttu luistaa kuin olisimme tunteneet toisemme jo vuosia! Heti seuraavalla viikolla aloimmekin suunnitella seuraavia treffejä.

Pinossa 09062018 1

Pinossa 09062018 2

Pinossa 09062018 13

Pinossa 09062018 11
Tiinan upea koti

Kaikki tiet vievät Hämptoniin (eli Suomen parhaiten valaistulle hautausmaalle – true story), ja eilen siellä vietettiinkin ihana päivä seitsemän porukan edustajan voimin. Tiina oli järjestänyt meille päivän, joka sisälsi vierailun Tiirikosken Tehtaalla, My Milou -vaatekaupassa sekä uudessa sisustusliikkeessä Etelä8:ssa. Kaupunkikierroksen jälkeen jatkoimme iltaa Tiinan ihanassa ja persoonallisessa kodissa ruuan ja juoman merkeissä.

Pinossa 09062018 3

Pinossa 09062018 4

Pinossa 09062018 6

Pinossa 09062018 5
Tiirikosken Tehdas. Ihanan miljöön lisäksi peukku kahvilan suolaisille vohveleille!

Päivän ensimmäinen pysäkkimme oli Tiirikosken Tehdas. Tämä oli ensimmäinen vierailuni siellä, ja puheiden perusteella osasin odottaa paljon. Oli ilo huomata, että syrjäisestä sijainnistaan huolimatta paikan piha oli täynnä autoja ja sisällä riitti vilskettä! Ostospaikkana Tiirikoski on aika tyyris, mutta kahvilan puolelta saa ruokaisia vohveleita, joiden hinta-laatusuhde on enemmän kuin kohdallaan.

Tiirikosken tehtaalta ajoimme My Milou -vaateliikkeeseen. Sieltä en napannutkaan yhtään valokuvaa, mutta jos klassinen tyyli kiinnostaa ja Hämeenlinnan suunnalla liikut, suosittelen katsastamaan paikan. Palvelu siellä oli ainakin erinomaista.

Pinossa 09062018 7

Pinossa 09062018 10

Pinossa 09062018 9
Etelä8 on uusi lifestyleliike, josta löytyy jokaiselle jotakin

Kaupunkikierroksemme päättyi Etelä8:iin, joka on uusi lifestyle- ja sisustusmyymälä Hämeenlinnan keskustassa. Liikkeen valikoima on laaja, ja jokaiselle tyylille löytyy sieltä jotakin. Myös supersuosittuja Papurinon tuotteita myydään siellä.

Olin koko päivän selvinnyt hyvin budjettiystävällisesti, mutta Etelä8:ssa sorruin ja ostin kahta eri pyykkietikkaa testiin sekä pari pientä juttua keittiöön. Ostosten lisäksi saimme kotiinviemisiksi pienet lahjakassit niin Papurinolta kuin Etelä8:lta. Toisen lahjakassin mukana sain teille 10% alekoodin Etelä8:in verkkokauppaan. Alen saa lunastettua varastotuotteista koodilla PINOSSA-10 ja se on voimassa 30.6. asti.

Ajellessani aamulla Hämeenlinnaan, suunnittelin olevani takaisin kotona kahdeksan aikaan. Mutta niinhän siinä sitten kävi, että katsoin kelloa vasta ensimmäisen kerran puoli kahdeksalta illalla! Niin se aika rientää hyvässä seurassa 🙂 Kiitos vielä Tiina (@houseathamptons), Suvi (@retromoderni), Satu (@31_m2), Marjut (@mk.boho), Katariina (@kateinterior) ja Hanna (@hannankotona), oli ihana nähdä <3

 

Seuraathan blogiani jo myös Instagramissa ja Bloglovinissa?

Ompelukaapista pullokaapiksi

Tadaa, siinä hän nyt on: uusi vanha tiikkikaappi! Pahoitteluni muuten, että postaus meni näin myöhään. Jäin ruuan jälkeen tuijottamaan HBO:ta ja sohvalta nouseminen osoittautui lähes mahdottomaksi haasteeksi.

Pinossa vintage sisustus 06062018 1

Pinossa vintage sisustus 06062018 2

Tämän uuden tulokkaan tilalla oli aikaisemmin valkoinen, hieman liian romanttiseen tyyliin taittava kaappi, joka kätki sisäänsä koirien namit, lääkkeet ja palautuspullot. Pitkään etsin uutta kaappia sen tilalle, mutta oikean levyisen kaapin löytäminen osoittautui todella haastavaksi. Lipastoja oli kyllä tarjolla, mutta nimenomaan 90 cm leveää kaappia sain metsästää hetken.

Löysin kaapin Torista ja maksoin siitä 60 euroa. Persoonallinen kaappi on aikoinaan palvellut ompelukonekaappina (onko se edes sana?). Sen oikea puoli on suurempi kuin vasen, joka sopi meille paremmin kuin hyvin: palautuspulloille on kerrankin kunnolla tilaa. Vasemmanpuoleiset pikkulaatikon kätkevät sisäänsä lääkekaappimme ja valkoisessa korissa asuvat koirien namit.

Pinossa vintage sisustus 06062018 4

Pinossa vintage sisustus 06062018 5

Kaappi on edeltäjäänsä matalampi, koska siitä puuttuu yläreunan vetolaatikot. Parissa vuodessa vanhan kaapin laatikot olivat täyttyneet ihmeellisellä sälällä ja ihan jopa pelkällä roskalla, koska siivotessa kaikki ylimääräinen oli niin kätevää sulloa niihin. Käydessäni läpi laatikoita, löysin sieltä kymmenen kynää, kolme pussia purkkaa, lukukelvottomiksi haalistuneita kuitteja ja kaksi Ikean kuusiokulmatyökalua. On siis oikeastaan ihan hyvä, että täytettäviä sälälaatikoita ei enää ole.

Pinossa vintage sisustus 06062018 3

Edellinen kaappi oli myös optimikorkeudella siihen nähden, että sen päälle tuli laskettua aina kaikki ylimääräinen käsistä. Juomalasit, ilmaisjakelu, tarraharja… Tiedättehän sen tason, jolle aina kertyy kaikki. Toivottavasti tämä mataluus auttaa nyt myös siinä asiassa, jotta tavarat tippuisivat käsistä edes saarekkeen toiselle puolelle katseelta piiloon. Ihanteellista olisi tietenkin viedä kaikki aina paikalleen, mutta meidän perheessä se ei ole varmaankaan mahdollista.

Ps. Huonolta näyttää, kaapin päällä on jo nyt kuulokkeet, silmälasit ja puolikas suklaalevy.

 

Lue myös: DIY-ruokapöytä

Seuraathan blogiani jo myös Instagramissa ja Bloglovinissa?

Vaihdetaan sarjavinkit matkavinkkeihin

Heipparallaa täältä kiireen keskeltä! Koko toukokuu meni ohi silmänräpäyksessä terassilla oleskellen ja kesäkuu pääsi vähän yllättämään allekirjoittaneen.

Pinossa midmod sisustus 27052018 3

Näillä näkymin tämän vuoden ainoa ulkomaan reissu lähestyy kovaa vauhtia ja kaikki siihen liittyvä on vielä tekemättä. En ole tehnyt listaa nähtävyyksistä ja ravintoloista, saatika sitten selvittänyt miten ja millä matkaamme päiväksi Tokiosta Kiotoon. Otetaan siis vastaan Japanin matkavinkkejä!

Yksi pääsyy kiireeseeni on ollut uusi työni. Vaikka alan pikkuhiljaa tottua mainostoimiston hektiseen arkeen, en ole vieläkään tottunut siihen, että olen kotona reilua tuntia myöhemmin kuin yleensä (nyt vielä kotimatkalle on syntynyt mystisesti kaksi infernaalista ruuhkapesäkettä).

Pinossa midmod sisustus 27052018 1

Pyrin edelleen menemään nukkumaan tunnollisesti kymmeneltä, joten tunnin viivästys kotiintuloajassa hävittää arki-illoistani viisi tuntia. Luulisi, että uuteen rytmiin sopeutuisi parissa kuukaudessa, mutta vieläkään en ole saanut uudesta arjestani oikein kiinni.

Kaiken lisäksi aloin vihdoin ja viimein katsomaan Game of Thronesia, ja kunnon sarjamaratoonarin tapaan katsoinkin sitä putkeen yhtenä perjantai-iltana kahdeksan tuntia (enkka!). Niin että mihinköhän se vapaa-aika oikein katosikaan…

Täytyy muuten myös suositella toista HBO:n sarjaa: Handmade’s Tale. Sarjassa on aivan päätön meno, ja hulluinta siitä tekee se fakta, että se voisi aivan hyvin olla totta. Sarjan toinen kausi on nyt käynnissä HBO:lla, mutta ykköskauden kolme ensimmäistä jaksoa ovat myös katsottavissa nyt Yle Areenasta.

pinossa eklektinen sisustus 12052018 10IMG_4705

Muistatteko, kun joskus kerroin etsiväni uutta lipastoa tuohon keittiön saarekkeen viereen? Etsintäni palkittiin vihdoin ja lauantaina kävin Tuusulasta hakemassa uuden vanhan tiikkikaapin tämän valkoisen (kamaluuden) tilalle. Laittelen siitä kuvia tänne blogiin torstaina 🙂

 

Seuraathan blogiani jo myös Instagramissa ja Bloglovinissa?

Ei rakkaudest lajiin vaan rahan takii

Ah raha, tuo vuoden 2018 selkein blogiteema! Kuinka moni kävi lukemassa Juliaihmisen postauksen Miksi töitä ei saa tehdä rahan takia? Minä kävin ja aihe herätti sen verran ajatuksia, että ajattelin kantaa oman korteni tämän blogiaiheen kekoon. Mielestäni töitä saa tehdä rahan takia, mutta sen ei todellakaan pitäisi olla se tärkein syy.

IMG_4757pinossa flatlay 20052018 2

Ajattelen, että minut on kasvatettu järkevässä ympäristössä rahaa ajatellen. Äitini on palkkatöissä ja isäni yrittäjä, joten jo pienestä pitäen minut opetettiin siihen, ettei raha kasva puissa. En koskaan kokenut, että meiltä olisi rahan takia puuttunut mitään, mutta ymmärsin myös, ettei ilman työtä tule tulostakaan.

Oikeista euroista meillä ei koskaan puhuttu, enkä esimerkiksi tänäkään päivänä tiedä, mitä äitini tienaa. Äiti tietää kyllä minun tuloni, mutta en koskaan ole uskaltanut kysyä hänen tulojaan. Vaikka osaan kuluttaa rahaa suhteellisen järkevästi (pieniä lipsahduksia lukuun ottamatta), rahasta puhuminen on silti minulle vaikeaan. Haluaisin olla niin rohkea, että voisin avoimesti kirjoittaa tienaavani xxxx,xx € kuussa. En kuitenkaan ole niin rohkea, että uskaltaisin kirjoittaa palkkaani numeroina ylös.

IMG_4759pinossa flatlay 20052018 5

Tällä hetkellä koen olevani taloudellisesti aika hyvässä jamassa. Tilistä jää jonkin verran säästöön ja olen onnistunut kasvattamaan pienen puskurin. Tietenkin enemmän aina kelpaisi, eihän siinä mitään. Vähemmällä en kuitenkaan tulisi ehkä enää toimeen. Opiskeluaikoina jouduin laskemaan jokaikisen euron, joten siitäkin puolesta on kyllä kokemusta, enkä siihen välittäisi enää palata.

Minulle on parissa vuodessa muodostunut kiinteät kuukausittaiset kulut, jotka hyvin pitkälti määrittelevät sen, paljonko nykyisellä elämäntavallani minun on tienattava. Maksan kahta asuntolainaa, bensaa kuluu viikossa tankillinen ja agility-harrastukseni maksaa vähintään 50 euroa kuussa. Lisäksi arvostan hyvää ruokaa, enkä periaatteestakaan suostu ostamaan X-tra tomaattimurskaa tai syöttämään koirilleni Luppaa.

IMG_4644pinossa flatlay 20052018 4

Totta h*lvetissä siis raha on minulle merkittävä motiivi tehdä töitä. Jos tyytyisin mihin tahansa elintasoon, voisin saman tien lopettaa työnteon kokonaan. Avomiestäni lainaten ”kyllä mä teen töitä ihan vaan siksi, että voisin viettää vapaa-aikaa”.

Työskentelen sillä Juliaihmisen mainitsemalla mainosalalla, jolla palkat ovat kuulemma keskimääräistä parempia. Myönnän kyllä tienaavani enemmän kuin mitä tienasin baarimikkona, mutta ei minusta siltikään olla vielä miljonääriä tekemässä. Raha ei kuitenkaan ole se ainoa motiivini tehdä töitä, vaan minun täytyy myös nauttia työstäni ja kokea voivani kehittyä siinä.

Työn mielekkyys on niin tärkeää minulle, että voisin jopa kuvitella valitsevani kahdesta eri vaihtoehdosta työn, josta pidän enemmän, vaikka toisesta saisinkin korkeamman korvauksen kuukausittaisesta panoksestani. Jos vaikka minulle nyt tarjottaisiin vanhaa baarimikon pestiäni huomattavasti korkeamman palkan kera, en varmastikaan hyväksyisi tarjousta.

IMG_4754pinossa flatlay 20052018 1

Koska koen tekeväni mielekästä työtä ja olevani taloudellisesti ihan ok tilanteessa, olen ehkä jäävi keskustelemaan siitä, voittaako raha työn mielekkyyden. Tässä mielessä olen ehkä pelannut korttini oikein tai ollut vain onnekas.

En lähde kommentoimaan siihen keskusteluun, onko hoitoala kutsumusala vai ei, mutta itseäni en voisi kuvitellakaan esimerkiksi juuri hoitoalalle. Olen joskus miettinyt, paljonko minun pitäisi saada kuukausittain korvausta siitä, että työskentelisin lähihoitana kuten ihmisrakas siskoni. Voin sanoa, että nykyisen pohjapalkan saisi kertoa kolmella, jotta voisin edes kuvitella pysyväni alalla puolta vuotta pidempään. Vaikka minusta ei niin ihmisläheiseen työhön olisikaan, arvosta silti suunnattomasti jokaista, joka sillä alalla on, kutsumuksesta tai ei. Ilman heitä maailma olisi huomattavasti vaikeampi paikka elää ja he todellakin ansaitsisivat tuntuvan korotuksen palkkaansa.

Mielestäni on täysi ok sanoa, että töitä tehdään rahan takia. Mielestäni siinä ajatuksessa ei ole mitään väärää, mutta se, että epämieluisaa työtä tekee vain rahan takia, särähtää korvaani ikävästi. Jos tekee elämässään 50 000 tuntia töitä, eikö se aika pitäisi käyttää johonkin, josta jää hyvä fiilis?

 

Seuraathan blogiani jo myös Instagramissa ja Bloglovinissa?

Terassilla

Parasta kesässä on se, kun ei tarvitse sukkia lainkaan. Ulkotilat sulautuvat sisätiloihin ja monta kertaa päivässä ramppaankin niiden väliä tuoden ruohonkorsia sisälle jalkojeni mukana. Koska lasitettu terassimme maksimoi ulkona vietettävän ajan, on myös terassin sisustamisesta tullut entistä tärkeämpää.

Pinossa lasitettu terassi 26052018 4

Suomessa ulkotiloja pystyy käyttämään olohuoneen korvikkeena ehkä noin 20 % vuodesta, joten en yhtään ihmettele, jos terassin sisustamiseen ei viitsi panostaa. Vielä muutama vuosi sitten en itsekään sisustanut ulkotiloja kausikukkia ja muutamaa tyynyä lukuun ottamatta, mutta nyt kun saan nauttia lasitetusta terassista, on sisustaminenkin lähtenyt ihan lapasesta. Lasitus lisää terassin käyttöpäiviä huimasti ja samalla mahdollistaa erilaisten tekstiilien huolettoman käytön. Esimerkiksi Ikean valkoiset verhot lasituksen edessä ja daybedin päällisen jätin terassille koko talveksi, eivätkä ne kärsineet siitä lainkaan.

Pinossa lasitettu terassi 26052018 1

Pinossa lasitettu terassi 26052018 6

Sangen nerokkaana oivalluksena pidän tänä keväänä keksimääni ideaa peittää tylsä ja kolkko tiiliseinä verhoilla. Verhot kiinnitin pellin pokkaukseen tavallisilla verhokoukuilla ja Clas Ohlsonin aurinkokennolla toimivat koristevalot vielä nostavat hygge-leveliä entisestään. Verhot ja tekstiilit tekevätkin terassista heti huonemaisemman.

Siirsin sisällä talvehtineen jukkapalmun ja reunustraakkipuun takaisin terassille pari viikkoa sitten. Siinä missä jukkapalmu oikein räjähti kasvuun, reunustraakkipuu taas vähän loukkaantui siirrosta. Edelliskesän se kuitenkin viihtyi terassilla oikein hyvin, joten täytyy nyt vähän seurata sen tilannetta. Vuosi sitten hankittujen viherkasvien kaverina terassilla oleskelee tällä hetkellä yksi viherliljapuu sekä kaksi chiliä, jotka avomies on kasvattanut itse siemenistä. Chilien muoviset altakasteluruukut eivät ole kauneimmat mahdolliset, mutta niiden kanssa on nyt elettävä.

Pinossa lasitettu terassi 26052018 5

Pinossa lasitettu terassi 26052018 7

Tälle kesälle suunniteltu sisustus on vielä hieman kesken, mutta kuten jo kerroin aikaisemmin, en malta olla jakamatta kuvia jo nyt. Terassi kuitenkin huutaa vielä erilaisia kesäkukkia ja amppelia roikkumaan rottinkisohvan yläpuolelle. Myös uusi vihertävän turkoosi matto uupuu ja pöydänkin voisi päivittää. Myös jo moneen kertaan hehkuttamani rottinkisohva kaipaa pehmusteita.

Btw, jos terassin muutos viime kesään verrattuna kiinnostaa, postaus löytyy täältä.

 

Seuraathan blogiani jo myös Instagramissa ja Bloglovinissa?

Tarinoita veden ääreltä – Vallila AW18

Yleensä ottaen olen äärimmäisen huono kutsuvieras pressitilaisuuksissa, sillä todella harvoin kirjoitan blogissani niistä. Vielä huonompi vieras saatan olla silloin, jos koko pressitilausuuden sielu pyörii värikkäiden ja mielikuvituksellisten kuosien ympärillä – meillä kun niitä kuoseja ei juurikaan näy. Mutta rasti seinään! Nyt aion nimittäin jakaa teille kuvia värikkäistä kuoseista pressitilausuuden innoittamana.

Vallila_AW18_Jalohaukka_curtain_Danis_fabric_Kerttu_Ajaton_tableware_photographerHennaSoronen

Vallila_AW18_Itakyla_rug_Mirri_Hostel_HipHop_cushion_photographerHennaSoronen_2

Kesä ei ole edes kunnolla alkanut vielä, joten syksyn ajatteleminen tuntuu lähes rikolliselta. Mutta kuten kaikki hyvin tietävät, nyt jos koskaan on aika alkaa puhaltamaan tuulta syksymalliston purjeisiin. Viime torstaina pääsin käymään Vallillan merellisellä inspiraatiobrunssilla, jossa samalla esiteltiin Vallilan tuleva AW18-mallisto.

Vallila_AW18_Alba_fabric_Vastaranta_Eileann_curtain_Nummi_kitchenaccessories_Kalasatama_rug_Nummi_Kekri_cushion_photoHennaSoronen

Vallila_AW18_Alba_fabric_Vastaranta_curtain_Ajaton_tableware_Nummi_kitchenaccessories_photoHennaSoronen_2

Lukuisat lapsuuteni kesät olen viettänyt Inkoon saaristossa isovanhempieni mökillä, joten merestä ja rantakallioista on muodostunut tärkeä osa lapsuuteni maisemaa. Kesäisin taata vei meidät eväsretkelle mökin lähellä sijaitsevalle Y-saarelle, jonka nimesimme kalliossa olevan värjäymän mukaan. Saaren ranta oli täynnä rakkolevää, jota poksuttelimme siskomme kanssa pikkukalojen pyöriessä jaloissa.

Vallila_AW18_Danis_fabric_Kerttu_Ajaton_tableware_Kerttu_rug_photographerHennaSoronen

Vallila_AW18_Kerttu_tableware_photographerHennaSoronen_2

Kun näin Vallilan uuden malliston rantakallioilla kuvatut kuvat, herättivät ne minussa heti muistoja lapsuuteni kesistä. Vaikka isovanhempieni mökki ei näytäkään samalta kuin kuvien rakennukset, veivät kuvat minut välittömästi tuttuun mielenmaisemaan.

Vallila_AW18_Doggies_bedset_mug_Kerttu_rug_photographerHennaSoronen

Vallila_AW18_Mirri_Tammenterho_cushion_photographerHennaSoronen

Vallila_AW18_Pohjoinen_Kasperi_fabric_Kero_Tammenterho_cushion_Ajaton_tableware_Aplodi_rug_photographerHennaSoronen

Malliston kuvat ovat syksylle suunnattuja, mutta mielestäni ne ovat herkällä tavalla hienon vuodenajattomia. Kuvien stailaus toimii ja kuosit pääsevät todellakin oikeuksiinsa. Vallilan parin viimeisen malliston lifestyle-kuvat ovat onnistuneet mielestäni erinomaisesti ja tämä uusin kuvasarja jatkaa samaa linjaa.

Vallila_AW18_Tammenterho_kitchen_accessories_mug_Kerttu_fabric_photographerHennaSoronen

Vallila_AW18_Kerttu_plate_kitchentowel_photographerHennaSoronen_2

Vaikka en värikkäiden kuosien suurin ystävä olekaan, nämä kuvat todellakin saavat minut harkitsemaan kantaani uudelleen. Erityisesti ajatus kuoseista osana kattausta houkuttelee. Pientä kuositestiä pääsenkin nyt tekemään, sillä kiitoksena tästä postauksesta saan Vallilalta yhdet verhot harjoittelukappaleeksi. Vielä en osannut valita, mihin kuosiin kallistun. Onko teillä selkeää suosikkia?

 

Seuraathan blogiani jo myös Instagramissa ja Bloglovinissa?

Sillisalaatista sisustukseen – Kuinka Instagram-tilini on kehittynyt?

Kun tulin töistä kotiin, auton mittari näytti 27 astetta. Avomies jäi töistä suoraan salille, joten päätin hyödyntää pienen yksinäisen hetken ja istahtaa siiderin kanssa terassille näpyttelemään tätä postausta. Siideri on kylmää ja terassilla lämpöä reippaasti yli hellelukeman, paremmin ei juuri nyt voisi mennä!

Eilen avomies kävi hakemassa meille rottinkisohvan ja kaksi rottinkituolia, jotka hän bongasi pari viikkoa sitten roskalavalta (kyllä, avomieheni on maailman paras). Daybedin kaveriksi kaikki eivät tähän terassille mahdu, joten uudelleen järjestelyä on tehtävä. Avomies saakin vielä tänään jälkilämmöt grillin siirron muodossa.

Ajatukseni lähti taas hieman vaeltamaan varsinaisesta aiheesta, joka oli siis Instagram-tilini ulkoasun kehitys. Kuinka 90 seuraajan sillisalaattitilistä tuli yli 3000 seuraajan sisustustili?

essi.pinossa syksy 2016
Syksyllä 2016 tilini näytti tältä – aikamoiselta sillisalaatilta

 

Perustin Instagram-tilini keväällä 2016, ja pitkään päivitin sitä kuvapäiväkirjamaisesti ilman sen kummempia tavoitteita. Kuvia oli niin koirista, kodista kuin juomistakin (jopa niin paljon, että sukulaistyttö kysyi, voiko mitään juoda kuvaamatta sitä ensin). Julkaisin kuvia Instagramin omilla filttereillä tai ilman satunnaisesti, enkä koskaan ajatellut, miltä kuvat näyttäisivät yhdessä.

Keväällä 2017 homma Instagramin suhteen vakavoitui, lopetin kännykkäräpsyjen julkaisun ja asetin itselleni tavoitteita. Joku varmaan muistaakin ensimmäisen tavoitteeni, joka oli saada 2000 seuraajaa täyteen vuoden 2017 loppuun mennessä.

essi.pinossa kevat 2017
Keväällä 2017 sisustuskuvat valtasivat enemmän alaa, mutta stailauksessa oli vielä puutteita

 

Vuoden 2017 aikana Instagram vei mukanaan ja satunnaisesta postailusta tuli ensin säännöllistä ja sen jälkeen jopa osa työtäni. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta olen viimeisen vuoden aikana julkaissut kuvan päivittäin. Siihen mahtuu aika monta sohvannurkkaa ja kukkapuskaa.

En enää muista silloisia seuraajamääriäni tarkalleen, mutta sen muistan, että helmikuussa 2017 minulla oli 400 seuraajaa. Ensimmäisen tonni napsahti rikki kesäloman aikana.

essi.pinossa kesa 2017 2

Kesään 2017 mennessä stailaus oli löytänyt tiensä kuviin

 

essi.pinossa syksy 2017
Syksyllä 2017 tili tummeni hetkellisesti

 

Samalla kun päätin asettaa tililleni tavoitteita, päätin myös aktiivisesti alkaa kehittää tilini tyyliä eteenpäin. Arkistoin oikeastaan kaikki vanhat ”henkilökohtaiset” kuvani ja aloitin sisustuskuvien julkaisun ikään kuin tyhjältä pöydältä. Ja täytyy sanoa, että tilin ulkoasu vuoden takaiseen verrattuna onkin muuttunut aika radikaalisti.

Suuri muutos kuvissa tapahtui vuoden vaihteessa, kun hankin ensimmäisen täyskennolla varustetun järjestelmäkamerani. Olohuoneeseen tuli näennäisesti jopa metri lisää tilaa ja siinä sivussa kuvanlaatu parani.

essi.pinossa kevat 2018 2
Keväällä 2018 tilanne näytti tältä. Kuvat ovat entistä enemmän stailattuja ja flatlayt ovat tulleet pysyväksi osaksi feediä.

 

Viimeisin ja suurin muutos on VSCO:n filtteripaketin käyttöönotto, jonka ansiosta kuvissani on nyt enemmän syvyyttä ja tunnelmaa kuin aikaisemmin. Sattumaa tai ei, mutta heti filtterien käyttöönoton jälkeen 3000 seuraajan raja täyttyi.

essi.pinossa kevat 2018
Tältä tili näyttää nykyisin filtteripaketin käyttöönoton jälkeen.

 

Tilini on elänyt hyvin vahvasti vuodenaikojen mukaan, joten nyt hieman jännittyneenäkin odotan, mitä tuleva kesä tuo tullessaan tilini osalta. Ainakin terassia tullaan näkemään paljon enemmän 😉

 

Lue myös: Hullun tuolinaisen filtteritestailut

Seuraathan blogiani jo myös Instagramissa ja Bloglovinissa?